UTSAMON ERÄ RY 30 VUOTTA HISTORIIKKI 1979-2009
Utsamon Erä ry:n perustamiskokous pidettiin Vaalajärven koululla 5.4.1979. Puheenjohtajana toimi Erkki Mähönen ja sihteerinä Veli-Matti Puurunen. Nimiehdotuksista valittiin Einari Tasalan ehdottama Utsamon Erä. Myöhemmin Tuija Harjula suunnitteli nimeen sopivan logon ja seura hankki hihamerkin, jota jaetaan Utsamon Erään liittyville jäsenille sekä viirin, joka annetaan 60 vuotta täyttäville jäsenille.
Utsamon Erän puheenjohtajaksi valittiin Einari Tasala ja johtokuntaan kuusi jäsentä, joiden toimikausi oli ja on edelleen kolme vuotta. Ensimmäiset johtokunnan jäsenet olivat: Erkki Mähönen, Erkki Siirtola, Eino Tasala, Aimo Siirtola, Risto Kuoppala ja Allan Harjula. Erovuorossa oli alussa kaksi jäsentä kerrallaan, nykyisin erovuorossa on kolme jäsentä. Tässä kokouksessa ei muita asioita ollut.
Rekisteröintipaperien viipymisen vuoksi, yhdistyksen ensimmäinen varsinainen kokous pidettiin miltei vuoden kuluttua perustamisesta 27.3.1980 Vaalajärven koululla. Seuran rekisteröintipäivä oli 28.7.1981. Yhdistyksen ensimmäisessä kokouksessa oli 26 osanottajaa ja puheenjohtajana oli perustamiskokouksessa valittu Einari Tasala. Hän oli puheenjohtajana vain tämän yhden kokouksen. Seuran puheenjohtajaksi valittiin v. 1980 Sulo Riipi. Hän oli puheenjohtajana vuoteen 1986 asti.
Seuran puheenjohtajina ovat Einari Tasalan lisäksi yhden vuoden olleet Mauno Korhonen ja Alpo Lakkala. Pisimpään seuran puheenjohtajana on ollut Risto Korva, vuodesta 1990 kevääseen 2008. Hänen vaikutuksensa seuran toiminnalle on ollut erittäin suuri. Vuoden 2008 kevätkokouksessa valittiin seuran uudeksi puheenjohtajaksi Jyrki Siirtola. Sihteereinä on ollut lukuisa joukko jäseniä,mutta useimmissa kokouksissa Risto Kuoppala ja Jyrki Siirtola, joita voisi nimittää seuran ”yleismies jantusiksi”, niin monessa he ovat olleet mukana.
Metsästysseura perustettiin ensisijaisesti hirvenpyyntiä varten ja sitä varten tarvittiin maa-alueita, joten vuokramaiden hankinta käynnistettiin heti. Nykyisin seuralla on 9 341 ha maita, jotka koostuvat 86 maanomistajan maista. Seuran jäseniksi hyväksyttiin oman kylän asukkaat ja sovittiin, että läheinen sukulainen vieraastakin kylästä saa liittyä seuraan liittymismaksun maksettuaan. Maanvuokraajat olivat ja ovat edelleen jäseniä ilman liittymismaksua, eikä heidän tarvitse maksaa vuotuisia jäsenmaksuja.
Vuosittainen jäsenmaksu on vaihdellut 10 markasta 15 euroon. Vuonna 2009 jäsenmaksu oli 5 €. Naiset ovat olleet mukana alusta asti seuran toiminnassa niin hirvipeijaisten järjestämisessä kuin itse hirvenpyynnissäkin. Ensimmäiseksi naisjäseneksi on kirjattu 25.1.1987 Helena Korhonen. Myöhemmin samana vuonna ovat tulleet jäseniksi Terttu Korhonen, Saila Siirtola, Marita Vierelä, Leena Veteläinen, Riitta Siirtola ja Margit Malmberg. Nykyään seurassa on naisjäseniä 29.
Metsästystä harrastavan ampumataito on tärkeä. Seura kiinnittikin tähän huomiota alusta alkaen. Jäsenet kulkivat Jääkäriprikaatin sisäampumaradalla ilmakivääri- ja pistooliammunnoissa. Utsamon Erä ”vuokrasi” myös pienoishirviradan riistanhoitoyhdistykseltä. Myöhemmin seura hankki oman pienoishirviradan ja ilmakiväärin sekä savikiekkoheittimen, joka päätettiin sijoittaa Eino Tasalan maalle Homelamminkankaalle.
Hirvenmetsästys seuran puitteissa alkoi vuonna 1980, jolloin anottiin ja myös saatiin hirvenkaatolupa. Ensimmäiset hirvipeijaiset pidettiin Vaalajärven koululla 6.12.1980 ja hirvipeijaisperinne on jatkunut siitä lähtien. Utsamon Erä hakee hirvenpyyntiluvat Sodankylän hirviyhteisluvassa. Yhteisluvalla on tarkat säännöt, joiden mukaan luvat jaetaan. Seuran jäsenet muodostavat omat hirviporukkansa. Pyyntihirvien määrä on kasvanut koko ajan. Vuonna 2008 seura sai 19 aikuisen ja 11 vasan lupaa. Näistä kolme vasaa oli ns. taimikkotuhoista saatuja vasoja.
Hirvenpyyntiin liittyviä asioita on käyty kuulemassa ja opiskelemassa riistanhoitoyhdistyksen järjestämissä koulutuksissa. Seuralle on valittu riistanvalvojia ja asennekasvatukseen, mm. koirakuriin ja luvattomaan metsästykseen, on kiinnitetty huomiota. Seuralla on tällä hetkellä neljä kortillista riistanvalvojaa.
Riistanhoito on kuulunut alusta asti Utsamon Erän toimintaan. Oiva Wallius esitti ensimmäisissä kokouksissa, että seuran pitää hoitaa riistaa. Riistanhoidolla tarkoitettiin silloin riistan ruokintaa,vahinkoeläinten pyyntiä ja uuttujen rakentamista. Oiva olikin aktiivinen minkinpyytäjä seuran alkuvuosina. Hän lahjoitti saamansa tapporahat ja myöhemmin myös pyyntivälineitään nuorille pyytäjille. Utsamon Erän jäsenet tekivät lehtikerppuja ja uuttuja lähinnä sotkille. Toki pöntöissä pesi sotkien lisäksi pöllöjä, oravia ja pikkulintujakin. Maalinnuille tehtiin sorakatoksia ja varislintuja pyydettiin seuran alueella kahdella varishäkillä.
Vaalajärven alueelle ilmestyi 1980-luvun loppupuolella metsäkauriita. Niitä ruokittiin katoksiin heinillä, kerpuilla ja omenoilla sekä Vilho Siirtolan tuomilla kuivettuneilla leivillä. Utsamon Erä haki ja sai 1990-luvun alussa kauriinpyyntilupia. Riistanhoitopiiristä kehotettiin ampumaan kaikki kauriit, koska riistanhoitopiirin mukaan kauriit eivät kuulu näin pohjoiseen. Seura pyysi kuitenkin vain muutaman kauriin.
Pienpetojen pyynti on ollut tehokasta. Ketusta, minkistä ja näädästä seura on maksanut ja maksaa vieläkin ns. kulukorvausta esitettyä tuoretta nahkaa vastaan. Seuran jäsenet ovat vuosien saatossa pyytäneet aikamoisen määrän näätiä, minkkejä, kettuja, kärppiä, variksia ja harakoita. Aktiivisimpia seuran pyytäjiä ovat olleet Risto Kuoppala, Matti Siirtola ja edesmennyt Erkki Häätylä. He ovat menestyneet Sodankylän riistanhoitoyhdistyksen järjestämissä vuosittaisissa pienpetojen pyyntikilpailuissa. Nuorten sarjassa on palkittu mm. Sampi Riipi, Tero Kuoppala ja Janne Vierelä.
Oman kämpän (Joukhaisjoen kämppä/Puolavaaran kämppä) hankkimisesta seuralle keskusteltiin vuosikokouksessa v. 1981. Vuoden kuluttua johtokunta sai tehtäväksi tiedustella kämpän paikkaa ja vuonna 1983 se päätti vuokrata maan Kaarlo Bergiltä Puolavaarasta. Seuraavana vuonna otettiin 3 000 mk laina Postipankista mökin hirsien ostoa varten ja urakkaporukalle myönnettiin 2 000 mk palkkio kämpän rakentamiseen.
Vuonna 1987 keskusteltiin toisen kämpän hankkimisesta. Talvikokouksessa 31.1.1993 annettiin johtokunnan tehtäväksi tontin hankkiminen Jeesiöjokivarresta. Kahden vuoden kuluttua tontti löytyi ja Risto Korva valtuutettiin hoitamaan tontin hankkimiseen liittyvää asiaa. Utsamon Erä pyysi maanomistajia lahjoittamaan puita kämpän tekoa varten. Viisi runkoa vapauttaisi kaksi jäsentä ylimääräisestä 250 mk maksusta, joka määrättiin kaikille seuran jäsenille. Talkooporukan vastuuhenkilönä toimi Risto Korva. Kämppä valmistui ja tupaantuliaiset pidettiin juhannuksena 1998.
1980-luvun puolivälissä Utsamon Erässä kiinnostuttiin hirvenhiihdosta, -hölkästä ja metsästysammunnoista. Metsästysammunnoissa ammuttiin luodikkoa ja hirveä, Riistonhoitoyhdistyksen kisoihin osallistuttiin ja siellä tuli hyviä sijoituksia. Metsästysammuntaa suositummiksi tulivat kuitenkin ajan oloon hirvenhiihto ja –hölkkä.
Hirvenhölkkäkisoja alettiin pitää Hannuvaaran tiellä, mistä myöhemmin siirryttiin Huotarin tien varteen, jonne tehtiin virallinen ampumarata. Lumien tultua jatkettiin hirvenhiihdolla. Talkoovoimin alettiin tehdä latua, jota pidettiin ahkerasti auki. Ensimmäinen harjoituspaikka oli Oiva Siirtolanmaalla. Ensimmäinen virallinen ampumarata tehtiin Paitimaahan, kilpailupaikkana oli Länsirannan koulu. Myöhemmin tehtiin uusi ampumarata Puolavaaran laitaan ja kisakeskuksena toimi Monitoimitalo. Samoin kuin latu myös ampumapaikka pidettiin kunnossa talkoilla. Aseet olivat aluksi tavallisia metsästysaseita. Pikkuhiljaa alettiin laittaa oikeita rata-aseita ja seuralle hankittiin latausvälineet panosten tekoa varten. Arvokkaita neuvoja ja teknistä tietoa panosten lataamisesta saatiin Esa Riipiltä.
1990-luvun molemmin puolin, hirvenhiihtotoiminnan ollessa ”kuumimmillaan”, harjoiteltiin valaistullaladulla kiväärit selässä hiihtäen ja ”kylmälaukauksia” suoran päässä olevaan hirvitauluun ampuen. Jos päivänvalon aikaan ei ehditty ampumista harjoitella, sitä tehtiin säkkipimeässä taskulampun valossa. Ampumapaikka oli sadan metrin päässä, mutta taskulamppu oli viety taulun eteen valaisemaa kymppiä!
Vuonna 1985 Utsamon Erästä osallistuivat ensimmäisinä hirvenhiihtokilpailuihin Puolakkavaarassa Kauko Ryytty, Mauno Korhonen ja Hannu Koivula. Hannulla ensimmäiset palkinnot ovat vuodelta 1986, jolloin mm. piirinmestaruusviestissä Utsamon Erälle saatiin sijat 1 ja 3. Parhaina aikoina Utsamon Erästä oli yli kymmenen hiihtäjää mukana kilpailuissa. Hirvenhiihtäjien mukaan kovimmat kilpailut olivat seuran omat mestaruuskilpailut. Utsamon erän mestaruuden voittamisesta onkin jäänyt sanonta: ”On helpompaa voittaa Suomen mestaruus kuin Utsamon Erän mestaruus.”. Sanonta viittaa Jorma Siirtolaan, joka voitti Suomen mestaruuden vuonna 1988, muttei koskaan oman seuransa mestaruutta.
Hirvenhiihtokilpailuja peruttiin harvoin edes pakkasen vuoksi. Eräätkin SM-katsaukset hiihdettiin -27 ÌŠC:n pakkasessa. Joissakin kilpailuissa hiihdettiin kelkkahaalarit päällä ja maaliin tultiin nokanpää valkeana ja korvat vesikelloille paleltuneina. Kiertopalkintoon, joka Utsamon Erällä on omistan hirvenhiihdon ja –hölkän mestaruuskisoista vuodesta 1985 vuoteen 1993, nimensä ovat saaneet: Kauko Ryytty, Risto Kuoppala, Tuomo Korhonen, Hannu Koivula, Jarmo Siirtola ja Reino Pyykkönen.
Kilpailumatkat kuljettiin pääsääntöisesti kimppakyydillä omilla autoilla. SM-karsintoihin kuitenkin mentiin monesti linja-autolla, jota Häätylän Erkki Koivulehdosta kuljetti. Erkki edusti itsekin Utsamon Erää kilpailuissa. Kaukaisimmat kilpailupaikat olivat Tuusula, Merikarvia, Joroinen, Vaala, Otanmäki ja Vekarajärvi. Lähikunnista kierrettiinkin sitten lähes kaikki kylät.
1990-luvun vaihteessa Utsamon Erä oli tunnettu kovista edustajistaan hirvenhiihdossa. SM-kilpailuista Jorma Siirtola toi kultaa vuonna 1988 alle 20-vuotiaiden sarjassa ja Risto Kuoppala pronssia vuonna 1990 Lapin piirin viestijoukkueessa. Lisäksi Risto voitti vuonna 1990 Pohjois-
Suomen mestaruuden. Edelleen samana vuonna Lapin piirin mestaruuskilpailuissa Utsamon Erän joukkue voitti hirvenhiihtoviestin joukkueella: Jorma Siirtola, Jarmo Siirtola, Mauno Korhonen ja Risto Kuoppala. Tämä kilpailu on jäänyt erityisen hyvin Mauno Korhosen mieleen, koska veljensä Tuomon oltua estynyt osallistumaan kilpailuun, Mauno joutui/pääsi ”tuuraamaan” häntä. Kilpakumppanit pelkäsivät Utsamon Erän kovaa joukkuetta ja olivat Maunon mukaan hyvillään, kun ”huonompi Korhonen” oli mukana. Voitto kuitenkin tuli! Mauno muistaa olleensa erityisen onnellinen voitosta senkin vuoksi, että hän yleensä kilpailuissa oli aina korkeintaan neljäs, toisin sanoen jäi palkinnotta. Tästä Utsamon Erän kaverit alkoivat ”heittää huulta” palkintojen jaossa toteamalla: ”Ja neljäs sija, siis Maunon sija, ei mitään”.
Edellä mainittujen saavutusten lisäksi Utsamon Erän jäsenet saivat useita mitaleita henkilökohtaisissa kisoissa eri sarjoissa monista RHY:n mestaruus- ja cup-kilpailuista niin hirvenhiihdossa kuin –hölkässäkin. Naisista Utsamon Erää edustivat hirvenhiihto- ja -hölkkäkilpailuissa Leena Ryytty ja Terttu Korhonen.
Hirvenhiihto- ja hölkkätoiminta alkoi hiipua vuodesta 1994 alkaen. Nykyisin seuran nimissä kilpailevat enää Hannu Koivula ja Jarmo Siirtola, joka oli vuoden 2006 SM-kisoissa 12. M40-sarjassa ja samana vuonna toi M40-sarjassa hopeaa Pohjois-Suomen mestaruuskisoista. Sodankylässä, kuten ympäri Suomea, aktiivinen hirvenhiihtäjien joukko alkaa olla jo aika ”ukkoutunutta”. Suurimmat osanottajamäärät ovat M50- ja M60-sarjoissa.
Utsamon Erä on nykyään Sodankylän riistanhoitoyhdistyksen alueella neljänneksi suurin seura, jos suuruutta mitataan vuokramailla ja hirvenpyytäjien määrällä. 31.1.2008 seurassa oli 195 jäsentä. Kokoontumisiinsa Utsamon Erä käyttää Vaalajärven koulua, Monitoimitaloa ja Sotakosken kämppää.
Seura toimii aktiivisesti järjestämällä mm. peijaisia, pilkkikisoja, messumatkoja sekä pyytämälläyhdessä seuran hirviä. Myös tämä vuosijuhla osoittaa Utsamon Erän olevan aktiivinen metsästysseura.
Vaalajärvellä 2.3.2009
Jyrki Siirtola, Tuulikki Koivula, Marita Kuoppala, Teija Kokkoniemi
